Avainsana-arkisto: koira puree

Vaaralliset, vaaralliset koirat

Koira, joka osoittaa aggressiivista käyttäytymistä ihmistä kohtaan, joutuu usein lopetetuksi tai annetaan pois ongelmakoirana. Hyökkäilevät koirat ovat riski ihmisille, mutta aggressiivinen käytös on myös merkki eläimen pahoinvoinnista. Tietyt rodut kantavat aggressiivisen leimaa, vaikka tosiasiassa kaikista koirista saa vaarallisia lemmikkejä kouluttamalla.

Laajalla kyselytutkimuksella haluttiin selvittää aggressiivisen käytöksen taustatekijöitä. Liki 4000 vastauksen perusteella voitiin päätellä seuraavia asioita:

  • Yleisintä on aggressiivinen käytös kotiin saapuvia vieraita ihmisiä kohtaan. Harvinaisempaa on aggressiivinen käytös perheenjäseniä kohtaan.
  • Neljä prosenttia koirista välttelee tai piiloutuu perheenjäseniltä, joka kymmenes koira välttelee vieraita ihmisiä.
  • Tutkimusten mukaan osallistuminen pentukursseille vähentää todennäköisyyttä siihen, että koira käyttäytyy aggressiivisesti vieraita ihmisiä kohtaan kotona sekä kodin ulkopuolella.
  • Rankaisuun perustuvat koulutusmenetelmät (kolinapurkit, selättäminen, retuuttaminen ja muut fyysiset rankaisut) ja negatiivisen vahvisteen käyttö lisäävät todennäköisyyttä siihen, että koira käyttäytyy aggressiivisesti.
  • Tutkijoiden mukaan selittäviä tekijöitä aggressiiviseen käyttäytymiseen ovat ennemmin yksittäisen koiran kokemukset kuin esimerkiksi koiran rotu.

Rotujen leimaaminen tai kieltäminen ei ole mielestäni johtanut mihinkään hyvään. Monissa maissa on ns. kiellettyjä rotuja, mikä ei todellakaan ratkaise ongelmia.

Suuri tekijä aggressiivisen käytöksen taustalla on pelko. Moni hyökkäävä koira on arka ja pelko motivoi käytöstä. Rankaiseminen vain pahentaa kierrettä. Tyypillinen esimerkki on lapsi, joka lähestyy peruuttaavaa koiraa – kun koira ei enää pysty pakenemaan, se puolustautuu.

Kannattaa panostaa koiran elämän alkuvaiheisiin, silloin kaikki on helpompaa.

Casey et al. 2014

Lapsia purevat koirat

Iloinen, surullinen, pelokas ja vihainen. Näistä vaihtoehdoista koehenkilöiden piti valita koiran tunnetila, kun heille näytettiin videopätkiä. Aikuiset osasivat tulkita koiran tunnetilan videolta liki 90 % oikein. Kymmenvuotiaat osuivat oikeaan hieman yli 70 % tapauksista, kahdeksanvuotiaat 65 %, kuusivuotiaat liki 60 % ja nelivuotiaat osuivat oikeaan alle puolessa tapauksista.

Lapsille vaikeinta oli tunnistaa pelokas koira. Nuoret lapset tulkitsivat pelokkaan koiran usein iloiseksi. Tämä voi olla yksi selittävä tekijä sille, miksi juuri lapset tulevat purruiksi niin usein.

Pelkäävä koira ei välttämättä murise tai hauku tai muuten äänekkäästi varoita ennen puremista. Lasten on kohtuullisen helppoa pysyä kaukana haukkuvasta tai murisevasta koirasta, mutta pelokasta koiraa lapsi saattaa lähestyä hyvinkin reippaasti. Pelokkaan koiran kannalta lähestyvä lapsi järkyttää ja jos se kokee, ettei sillä ole pakenemisen mahdollisuuksia, se yleensä puree. Koira saattaa purra myös pelästyessään, esimerkiksi jos lapsi kaatuu nukkuvan koiran päälle.

Parhaiten näitä ikäviä tilanteita voi välttää ennakoimalla. Lasta ei tule jättää koiran kanssa ilman valvontaa. Koiralle kannattaa järjestää sellainen lepopaikka, johon lapsi ei pääse ja jossa saa halutessaan olla rauhassa. Lapselle kannattaa opettaa ne merkit, joista voi päätellä koiran tunnetilan luotettavasti ja kertoa milloin koiraa kannattaa lähestyä. Lisäksi koiraa voi vastaehdollistaa lapsen lähestymiseen ja käsittelyyn. Lapsi voi olla koiran kannalta pelottava, koska hän ei käyttäydy samalla tavalla ennakoitavasti kuin aikuiset.

Toinen tilanne, jossa lapsi on vaarassa joutua purruksi, on resurssiaan puolustava koira. Tässä tilanteessa koira rähähtää esimerkiksi ruokakupilla tai leluja puolustaessaan. Koiraa voi kouluttaa niin, että se ei koe lähestyvää lasta uhkaksi.

dog-body-language

 Lakestani et al. 2014.

 

Opitaan koiraa

Mistä tiedät, että lemmikkisi stressaa? Käytätkö sykemittaria tai mittaatko kortisolipitoisuuksia? Vai luotatko silmään?

Liki kahdentuhannen tutkimukseen osallistuneen joukosta yli puolet ymmärsi, että lemmikin stressi on huono asia, joka voi johtaa sairauksiin. Omistajat liittivät stressioireisiin usein vinkumisen, levottoman liikkumisen, aggressiivisen käytöksen, jatkuvan haukkumisen ja läähättämisen. Kun muistamme ns. aggressiivisuuden portaat (huono suomennos), voimme päätellä että omistajilla oli puutteita huomata koiransa lievempi stressitila, joka ilmenee haukotteluna, lipomisena tai pään kääntämisenä.

Vastanneista suurin osa oli sitä mieltä, että heidän koiransa olivat stressaantuneita harvoin jos koskaan. Miesvastaajien mielestä koirat olivat keskimäärin vähemmän stressaantuneita kuin naisvastaajien.

Eläinten käyttäytymistä olisi pystyttävä tulkitsemaan, jotta voisi 1) taata lemmikin hyvinvoinnin, 2) ennakoida ja välttää riskitilanteet ja 3) välttyä vahingoilta. Lapset ovat nopeita oppimaan – heille voi kertoa miltä näyttävää kissaa ei saa silittää tai missä tilanteissa koira kannattaa jättää rauhaan. Pitäisi vaan päästä siitä ideasta ensin eroon, että lapset opetetaan pöllyttämään eläimiä ja ”olemaan niiden yläpuolella”…

Mariti et al.(2012)

Aggressiivinen?

Aggressiivisuus on vain yleisnimitys useille erilaisille käytöksille. Jotta ymmärrettaisiin paremmin mistä on kyse, tilanne, jossa koira käyttäytyi aggressiivisesti, kannattaa analysoida tarkasti. Aggressiivinen käytös saattaa kehittyä vähitellen tai se voi esiintyä yllättäen. Käytöksen taustalta löytyy laukaiseva tekijä sekä asioita, jotka ylläpitävät käytöstä edelleen.

Aggressiivisuuden muotoja on monia. Niitä voidaan ryhmitellä esimerkiksi sen mukaan, mitä koira käytöksellään tavoittelee.

Territoriaalinen

Aikuiset koirat saattavat käyttäytyä aggressiivisesti puolustaessaan omaa aluettaan tunkeilijoilta. Pennut ovat vain harvoin territoriaalisia.

Suojaava

Jos yhtä koiraporukan jäsenistä uhataan, muut rientävät apuun. Tämä pätee myös ihmisperheenjäseniin; kun yhtä kiusataan, koira voi tulla puolustamaan. Tämä aggressiivisuuden muoto esiintyy aikuisilla koirilla.

Omistava

Eläinten elämään kuuluu kiinteästi kilpailu ruuasta, parhaista paikoista sekä kumppaneista. Eri koirat pitävät erilaisia asioita arvokkaina – ne saattavat puolustaa omaa paikkaansa, lelujaan tai ruokaansa voimakkaastikin, vaikkei olisi tarvettakaan. Omistavaa aggressiivisuutta esiintyy sekä pennuilla että aikuisilla koirilla ja sen on helppo tunnistaa.

Pelko

Eläin pyrkii välttämään pelon kohdetta. Jos välttäminen ei ole mahdollista, eläin puolustautuu. Koira voi näyttää pelokkaalta ja perääntyä, mutta kun se ahdistetaan nurkkaan, se hyökkää. Tyypillistä tämänkaltainen aggressiivisuus on koirilla, joita on pahoinpidelty; ne hyökkäävät kun niihin yritetään koskea. Moni pelokas koira väistyy kun pelon kohde lähestyy, mutta jos pelon kohde kääntyy poispäin, koira hyökkää. Tästä syystä pelokkaalle koiralle ei kannata kääntää selkää. Kaikki koirat eivät varoita hyökkäyksestä murinalla tai nnostamalla karvoja pystyyn.

Puolustus

Hyökkäys on paras puolustus. Tätä aggressiivisuutta motivoi pelko, mutta koira on oppinut, että hyökkäys on paras puolustus, eikä yritäkään perääntyä. Koiran eleet vaihtelevat pelokkaista hyökkääviin. Uhrin toimista riippumatta puolustuskannalla oleva koira antaa usein ensimmäisen iskun.

Sosiaalinen

Porukassa noudatetaan tiettyjä kirjoittamattomia sääntöjä, joiden tarkoitus on vähentää jäsenten välisiä konflikteja. Koira voi olla täysin tasainen ja luotettava aikuisen kanssa, mutta käyttäytyy aggressiivisesti lasta kohtaan tietyissä tilanteissa. Lapsi ei toimi koiran näkökulmasta ennustettavalla tavalla, joten koira voi kokea lapsen touhut sen omien resurssien uhkaamiseksi.

Turhautuminen

Turhautuminen voi purkautua aggressiivisena käytöksenä. Tällaista voi olla hihnan pureminen kiihdyttävissä tilanteissa. Turhautumista aiheuttaa usein se, että koira ei voi mennä sinne mihin se haluaisi mennä. Turhautunut koira voi purra kiinnipitäjää tai sylissäpitäjää.

Uudelleenkohdistettu

Hyvin samankaltainen kuin turhautumisaggressiivisuus. Kierroksilla käyvä koira voi kohdistaa hyökkäyksen mihin tahansa, joka tulee väliin väärällä hetkellä. Tästä syystä tappelevien koirien väliin ei kannata laittaa käsiään.

Kivusta johtuva

Yllättävän tai äkillisen käytöksen muutoksen syynä voi olla kipu. Kipu voi olla äkillistä tai pitkäänjatkunutta. Aina kun käytös muuttuu äkillisesti, ota yhteys eläinlääkäriin.

Sukupuolinen

Lisääntyminen on jokaisen eläimen elämän perustarkoitus. Sekä uros- että narttukoirat voivat tapella keskenään kilpailumielessä.

Saalistus

Koirilla on sisäänrakennettuina metsästyskäyttäytyminen. Rodusta riippuen eri asteisena. Käytösketjun laukaisee yleensä avainärsyke, eli vaikkapa ohi loikkiva jänis. Rodusta ja geeneistä riippuu, mitä koira tekee nähdessään jäniksen.