McDonald´s ei pidä joutilashäkeistä

Mitä mieltä Hesburger on emakoiden joutilashäkeistä? Entä ABC, Rosso tai mitänäitänyton?

Tietääkö kukaan suomalaisista suurista lihankäyttäjistä mikä joutilashäkki on? (Onneksi joutilashäkit ovat EUssa kiellettyjä ensi vuoden alusta, mutta tietävätkö suuret lihan sisäänostajat tätä? Tai kiinnostaako heitä ylipäänsä?) Kuinka kauan meillä ratsastetaan sillä, että kaikki suomalainen on hyvää ja kaikki hyvä on suomalaista ja meillä ei tarvitse ottaa kantaa eläinten hyvinvointiin koska meillä eläimet voivat hyvin?

McDonald´s toteaa, että joutilashäkkien käyttö ei ole tulevaisuudessa kestävä tuotantotapa.

On se hienoa nähdä, miten joku joskus on vastuullinen ja haluaa vaikuttaa asioihin. Tai ainakin antaa sellaisen vaikutelman. Mc onnistuu vakuuttamaan ainakin minut, kiitos siitä!

Lue lisää aiheesta: http://www.nytimes.com/2012/02/14/business/mcdonalds-vows-to-help-end-use-of-sow-crates.html?ref=crueltytoanimals

Ymmärtää vai tulkita?

Eläimet, varsinkin koirat ovat äärimmäisen taitavia lukemaan ja tulkitsemaan omistajiensa ilmeitä ja eleitä. Huokaat ja valmistaudut nousemaan sohvalta ja koira on jo jääkaapilla odottamassa.

Ymmärtääkö eläin mitä toisen pään sisällä tapahtuu vai yhdisteleekö se mielessään vain asioita toisiinsa?

Apinoilla testattiin, tietävätkö ne mitä toiset apinat haluavat. Tutkimuksessa havaittiin, että apinat olivat valmiita jakamaan omastaan heikommin silloin, kun ne tiesivät vastakkaisen osapuolen juuri syöneen. Ne tuntuivat ymmärtävän, että jos toinen on juuri syönyt, se ei tarvitse enää ruokaa. Vastaavasti jos ne eivät olleet nähneet toisen syövän, ne olivat valmiita jakamaan omastaan.

Ehkäpä empatiaa?

Yuko Hattori; Kristin Leimgruber; Kazuo Fujita; Frans B.M. De Waal.(2012)

Asiaa kanista

Löysin hyvät kanitietosivut! Todella paljon pätevää asiaa kaikille kaninomistajille ja kanin hankintaa harkitseville. Ruokintaa, hoitoa, käsittelyä, terveysasiaa ja ennen kaikkea sitä käyttäytymistä!

Mikä ominaisuus ratkaisee?

Kuonon kulman terävyys, laikullisuus, naamion väri, karvan pituus ja laatu, rakenne ja kallon muoto sekä pörröisyys.

Nämä ovat niitä ominaisuuksia, joilla eläimiä myydään. On huomattu, että laikukkaat hevoset myydään nopeammin kuin yksiväriset. Mustat suomenhevoset viedään käsistä. Karvattomat marsut, koirat ja kissat ovat hottia.

Rotu- ja lajiyhdistysten nettisivuilla on valitettavan vähän asiaa edustamiensa eläinten A) lajityypillisestä käyttäytymisestä ja B) luonteesta (asiallisesti kerrottuna). Toki poikkeuksellisen hyviä, informatiivisia sivujakin löytyy.

Eläimen ostaja vaikuttuu aina ensin ulkonäöstä, tietenkin se on luonnollista. Mutta värin ja muodon ohella pitää tarjota oikeaa tietoa lajista lemmikkinä.

Mitä tämä sinulle kertoo rodusta?

Saksanpaimenkoiran tulee olla luonteeltaan
tasapainoinen, vahvahermoinen, itsevarma, hyvin avoin, säyseä (paitsi ärsytettynä),
tarkkaavainen ja ohjattavissa oleva. Sillä täytyy olla luontaiset vietit, hyvä stressinsietokyky
sekä itsevarmuutta, mitä seura-, vahti-, suojelu-, palvelus- ja paimenkoiralta
edellytetään.

Tuleeko ohjattavana olevuus kaupan päälle? Entä jos pentu ei olekaan tarkkaavainen, voiko sen silloin palauttaa?

Hevosen vastaehdollistaminen

Kesä tulee, kelit komistuu ja motivaatio on huipussaan. Nyt voi laittaa hevosen laitumelle ja perehtyä arkea häiritsevien pienten ongelmien korjaamiseen. Tyypillisimpiä ongelmia ovat lastaaminen, kengitysongelmat, jalkojen tai yleisesti letkutus ja lääkäripelko.

Näiden pelkojen syntyyn vaikuttaa monia asia eikä niitä voi aina estää syntymästä. Niitä voi kuitenkin lähes kaikissa tapauksissa kotikutoisesti laimentaa ja jopa poistaa kokonaan – se vaatii vain suunnitelmallisuutta ja vaivannäköä.

Ota haaste vastaan, käytä systemaattista siedättämistä ja vastaehdollista ja postaa videosi tänne!

Vinkkinä lääkäripelkoisille yksi video:

Aggressiivinen eläin vai aggressiivinen käytös?

Leimakirves laulaa. Eläimiä leimataan pitkiksi ajoiksi yksittäisten tapausten perusteella. Kerran potkaissut hevonen on se hullu, kerran purrut koira on vaarallinen.

Eläin voi käyttäytyä aggressiivisesti useasta eri syystä, joita on esitelty kirjoituksessa “Aggressiivinen?”

Eläimen käytöstä ei kannata ottaa henkilökohtaisesti, vaan pyrkiä mahdollisimman objektiiviseen tilanneanalyysiin. Parhaiten eteenpäin päästään, kun pohditaan seuraavia asioita:

1. Täytyy analysoida, millaista aggressiivinen käytös on ja missä tilanteessa eläin käyttäytyy aggressiivisesti
2. Onko taustalla selkeää syytä?
3. Onko ylläpitävää tekijää?

On eri asia, puolustaako eläin jälkeläisiään vai leikkiikö se. Tai oliko isku alun perin tarkoitettu jollekin muulle kuin omistajaparalle. Tai eivätkö eläimet vain pidä toisistaan vai onko niillä resurssipulaa.

Ja kannattaa muistaa, että kuten kuka tahansa ihminenkin, jokainen eläin voi tarpeen tullen käyttäytyä aggressiivisesti.

Kanat pilvessä

Kanoilla ja muilla tuotantoeläimillä on tehdasfarmeilla niin huonot olosuhteet, että niitä on pidettävä pilvessä ja tanakasti lääkittyinä.

Malliesimerkkiä näyttää USA, jossa tuotantoeläimien ruuansulatukseen päätyy jopa 80 % kaikista maassa valmistetuista antibiooteista.

Antibioottia kasvuun, tautien ehkäisyyn ja terveyteen, arseenia lihan pinkkiin väriin, prozacia ahdistukseen ja kofeiinia ruokahaluttomuuteen – siinä jenkkibroilerin peruskauraa.

Hmm. Miten voi olla mahdollista, että lääkkeet ovat halvempia kuin olosuhteiden parantaminen? Jossain saattaa olla jotain ratkaisevasti pielessä.

Lue lisää:

http://www.guardian.co.uk/commentisfree/cifamerica/2012/apr/27/scientists-cry-fowl-fda-regulatory-failure

Turpahihnasta

Turpahihna puhuttaa tutkijoita. Sitä voi käyttää koristeena tai sillä voi saada paljon haittaa aikaan. Vastuu on käyttäjällä eli ratsastajalla.

Turpahihnan kiristäminen jopa yhdellä reiällä vaikuttaa kuolaintuntumaan – mitä kirempi turpis on, sitä herkempi hevonen on kuolaimille, toisin sanoen sitä vähemmän hevonen pystyy välttämään kuolaimen painetta.

Turpahihnan tiukkuuden vaikutusta testattiin hevosilla, joiden ratsastajat eivät tienneet kuinka tiukalla turpikset milloinkin olivat. Kuolaintuntumaa mitattiin erityisellä ohjastuntumamittarilla. Turpiksen tiukkuus säädettiin normaaliksi, sitten kiristettiin yhdellä reiällä ja vielä löysättiin yhdellä reiällä.

Yhden reiän vaihtelulla turpiksen kireydessä on merkitystä. Älä kiristä turpista saavuttaaksesi “paremman tuntuman” hevosen suuhun. Voisiko ongelman ratkaista jollakin muulla keinolla?

Miten sinä koulutat hevosen ohja-avuille?

Noseband Tightness’ Effect on Performance Horse Behavior,  Christa Lesté-Lasserre

Samalla viivalla

Kun seuraavaksi virittelet rotanloukkua, mieti tätä: olet tekemisissä vastustajan kanssa, jolla on tilastollisesti yhtä hyvä arviointi- ja päätöksentekokyky kuin itselläsi.

Ihmisiä ja rottia testattiin laboratoriossa, jossa koehekilöiden ja -eläinten päätöksentekokykyä testattiin moniaistiärsykkeillä. Ihminen käsittelee tunnetusti hitaammin näkö-kuin kuuloärsykkeitä. Sekä ihmisille että rotille annettiin yhtä aikaa tai peräkkäin ääniärsyke sekä visuaalinen ärsyke.

Havaittiin, että rotta tekee täsmälleen samalla tavalla päätöksiä kuin ihminenkin. Jotain kummallista aivoissa tapahtuu, kun ne onnistuvat synkronoimaan hitaammin käsiteltävän ärsykkeen yhdessä nopeammin käsiteltävän kanssa.

Nyt kun huomattiin että ihminen ja rotta ovat näinkin samanlaisia, voidaan tulevaisuudessa rottia tutkimalla selvittää lisää asioita ihmisistä. Ja toki kehittää uusia, toimivampia rotanloukkusovelluksia. Tai parempia elinoloja lemmikkirotille.

Raposo et al. 2012

Tulkitse kissan eleitä ja ilmeitä

Kissan aivoitukset. Kissa on suhteellisen pieni eläin, mutta sillä on vaaralliset aseet. Moni saa tuntea aseet nahoissaan, kun ei osaa varoa iskua.

Puolustautuva kissa:

• Häntä mutkalla
• Pupillit laajentuneet
• Korvat luimussa
• Karvat pystyssä
• Kääntyy sivuttain vastustajaan
• Sähisee tai sylkee
• Huitoo etutassuilla

Hyökkäävä kissa:

• Jäykistyy
• Häntä alhaalla
• Tuijottaa
• Karvat pystyssä
• Pienet pupillit
• Murisee tai ääntelee muuten

 

Lisää eleitä voit opiskella Chigago Pet rescuen sivuilla tai osoitteessa http://www.cheshirecatclinicoakland.com/site/view/146621_BehaviorTopics.pml

Lehdissä

Juttujani voi lueskella säännöllisesti myös Reviiri-lehdestä.

Saavutetut edut

Koirien TES tuntee saavutetut edut eikä niistä haluta luopua. Saavutettuja etuja ovat ruokarauha, sohvapaikka, sänkypaikka tai jokin muu tärkeä.

Ongelmia tulee, kun omistaja, kissa tai perheen toinen koira syystä tai toisesta haluaa kyseenalaistaa jonkin saavutetun edun. Tulee resurssiriita. Niin monen suhde särkyy kun koira saa ensimmäisen aidon luun ja isäntä tuumaa että kyllä sen pitää se antaa ottaa pois.

Varmasti pitääkin, mutta ei harjoittelematta. Voit opettaa koirasi toivomaan, että ottaisit sen luun tai rikkoisit sen ruokarauhan. Sen voi opettaa toivomaan että lapset kiskovat sitä hännästä sen syödessä. Vaan ei ilman treeniä. Saavutetusta edusta luopumisen tulee olla kannattavaa, kuten me kaikki tiedämme.

Koira on ruokailutavoiltaan opportunisti – se haluaa pitää kiinni siitä minkä on kerran löytänyt. Emme me omistajatkaan halua jakaa lottovoittojamme, paitsi jos niitä tulee viikottain. Koirillekin pätee sama: mitä arkisempaa, sitä vähäpätöisempää; mitä harvemmin tarjolla, sitä arvokkaampaa.

Jos haluat, että koirasi antaa luun pois, ota kaksi luuta sulamaan ja harjoittele vaihtareita.

Victoria Stilwell Suomeen

Victoria Stilwell on kansainvälisesti tunnettu englantilainen koirakouluttaja, joka asuu tällä hetkellä Yhdysvalloissa. Hänet tunnetaan parhaiten televisio-ohjelmastaan; Isännän ja koiran käytöskoulu sekä koirakirjoistaan. Suomessa tv-ohjelma pyörii LIV – kanavalla kolme kertaa viikossa ja se on saavuttanut suuren suosion. Vuonna 2009 Victoria voitti parhaan koirakouluttajan palkinnon. Victoria on aktiivinen eläinsuojelija ja auttaa monia erilaisia yhdistyksiä, jotka tekevät työtä mm. hylättyjen koirien eteen.

Suomeen Victoria saapuu kesäkuussa ja hänet nähdään Finlandia-talon lavalla 16.6. Päivästä tulee huikea seminaari, tilaisuus kestää yhteensä 5 tuntia ja välissä on tunnin tauko. Tässä tilaisuudessa Victoria kertoo positiivisesta vahvistamisesta ja yleensä koirien kouluttamisesta. Päivästä tulee todella kattava tietopaketti koirien ystäville.

On tärkeää, että ymmärrämme, kuinka voimme vaikeitakin asioita tai ongelmia lähestyä koiran näkökulmasta positiivisella tavalla eikä rangaisten tai pakottaen. Nämä ovat Victorialle tärkeimmät asiat, joita hän korostaa kaikessa kouluttamisessaan.

Tilaisuus on tarkoitettu kaikille eläinten ystäville, jotka haluavat kantaa positiivisuuden sanomaa mukanaan.

Osa tilaisuuden tuotosta tullaan käyttämään eläinten hyvinvoinnin edistämiseen!

Tilaisuus on englanninkielinen ja lippujen hinta 65,- €
Victoria Stilwell lisätietoa www.positively.com

https://www.facebook.com/events/123635401101173/

Kangille ja turpikselle stoppi?

Eläminen ihmisen kanssa on hevosen hyvinvoinnille aina kompromissi. Hyvinvointia uhkaavat varsinkin lajille sopimaton ruokinta, liian vähäinen liikkuminen sekä sosiaalinen eristäminen.

Kaikki vehkeet, jotka estävät hevosen normaalia liikkumista, ovat potentiaalinen uhka hyvinvoinnille. Samalla tavalla kuin me tunnemme olomme epämukavaksi käsiraudoissa tai muuten rajoitettuina, hevonenkin tuntee.

Turpahihnan kireydestä on olemassa kahden sormen sääntö. Se todettiin tutkimuksessa kuitenkin liian väljäksi käsitteeksi, koska sormet ovat niin eri paksuisia. Hevosten kasvoja kuvattiin lämpökameralla, jotta nähtäisiin miten kankikuolaimet ja kireä turpahihna vaikuttavat hevoseen.

Hevosilla, joilla oli kireä turpahihna ja kankikuolaimet, oli korkeampi silmien lämpötila kuin muilla hevosilla ja viileämmät kasvot kuin muilla. Tämä on merkki siitä, että kireä turpis ja kanget aiheuttavat hevoselle fysiologisen stressireaktion sekä heikentävät verenkiertoa pään alueella.

Mihin turpista oikein tarvitaan? Onko se koriste? Vai onko sen tarkoitus estää normaalia leukojen liikettä? Hevonenhan voisi vaikka avata suunsa vastustaakseen kuolainta – ja sepä olisikin kamalaa. Ja noloa.

McGreevy, Warren-Smith, 2012.

Koiraongelma

Jos jossain vaiheessa hankin koiraa, olen todella vaikeiden kysymysten äärellä. Kun en liputa erityisesti minkään rodun puolesta, valinnanvaraa on paljon. En ole varma jaksanko harrastaa mitään tosimielessä tai varsinkaan mennä näyttelyihin. Se karsii osan myyjistä pois. Toisaalta osan roduista karsin itsekin pois. Koira ei saisi olla liian pieni eikä liian suuri. Ei mielellään paimenkoira eikä varsinkaan metsästyskoira. Ehkä noutajaa voisi harkita. Labbis on mahtava rotu, mutta näyttelylinjaiset ovat karseita möhköjä ja käyttölinjaisia ei myydä kotikoiriksi. Ja miten on terveys tällä suosikilla?

Sitten kasvattaja. Keneen voin luottaa, kun olen lukenut juttuja koirammelehden kurinpitoasioista? Kaikenlaista vilppiä harrastetaan, Venäjältä tuodaan koiria ja väitetään että ne ovat jonkun pentuja ja emä on kuollut ja pennut vaihdettu. Tai sattuu vahinkoastumisia yli 10-vuotiaille loppuun pennutetuille koiraparoille. Tai väärennetään sukutauluja tai vääristellään muuten vaan. Tai pidetään pentutehtaita, joilla ansaitaan vaaterahoja tai joista ihmiset ostavat säälistä. Tai sitten vain jalostetaan ulkomuotoa, ei luonnetta. Tai luonnetta väärään suuntaan. En tarvitse seurakoiralleni käsiin räjähtävää luonnetta tai oikeastaan ylipäänsä luonnetestissä mitattavia ominaisuuksia.

En halua tuontikoiraa. En halua 8 kuukauden ikäistä sakemannimixiä, joka annetaan hyvään kotiin maalle ajanpuutteen takia. Pentu olisi kiva, kun siitä voi paremmin selvittää menneisyyden.

Pitäisikö unohtaa ja hommata kissa..?

Kenellä on ongelmia?

Englannissa tutkittiin valtavasta aineistosta, mitkä tekijät vaikuttavat siihen, että hevonen käyttäytyy huonosti ratsastettaessa. Tutkimuksessa tarkasteltiin liki 800 hevosta.

Tutkimuksesta kävi ilmi että käytösongelmaisilla oli taustalla jokin tai useampi näistä:

1. Satulan sopivuus ja laatu – yleissatuloilla enemmän ongelmia
2. Kavionhoito ja kengitysväli – mitä pidempi kengitysväli, sitä enemmän ongelmia
3. Oikominen koulutuksessa – erilaiset apuohjat ja välineet, joilla hevosta yritetään ankkuroida keinotekoisesti tiettyyn asentoon

Mitkä seikat olivat yleisiä niillä, joilla ei ollut käytösongelmia?

• omistaja vietti paljon aikaa hevosen kanssa treenin ulkopuolella
• hevoslähtöinen ajattelu – hevosen ehdoilla

Tutkimus ei selvittänyt onko tekijöiden välillä syy-seuraussuhdetta. Voidaan kiinnostuneina pohtia, löytyykö sellaista.

Pahimmassa tapauksessa voi olla, että ongelman aiheuttaa epäsopiva satula ja sitä ongelmaa ratkotaan vaikkapa apuohjilla.

Hockenhull, Greighton 2012.

Haaste kani-ihmisille

Olen nähnyt “estekaneja”, jotka valjaat päällä loikkivat esteiden yli enemmän tai vähemmän ohjattuina. Varmasti hauskaa vaihtelua kanille, mutta kuinka aktiivinen osapuoli kani itse on tällaisessa toiminnassa?

Heitänkin nyt haasteen kaikille kaninomistajille: Kouluta kanillesi operantisti jokin temppu, videoi se ja linkitä tänne blogiin!

Operantti kouluttaminen tarkoittaa sitä, että eläin on itse aktiivinen toimija koulutustilanteessa. Haluttu käytös voidaan saada aikaan vaihtelevilla tavoilla. Voi käyttää alustoja, kuten hiirimattoa tai muita kohteita, joilla eläintä ohjaillaan oikeaan suuntaan tai asentoon. Sitten vain koulutetaan eli tehdään toiminnasta eläimelle kannattavaa ja palkitsevaa.

Inspiraatiota voit hakea vaikkapa tästä agilityharrastajan videosta:

Hauskaa, kehittävää ja haastellista!

Aikuinen lievittää vieroitusstressiä

Tämän kai jokainen on itsekin todennut.

Moni laittaa vieroitetut varsat keskenään laitumelle tai ryhmäkarsinoihin.Tämä ei ole vieroitettavan varsan kannalta paras mahdollinen tilanne, vaikka se on parempi kuin ilman mitään seuraa.

Varsan stressiä lievittää ikätoveria paremmin aikuinen hevonen, joka ei ole varsan sukulainen. Aikuisen seurassa stressitaso pysyi alhaisempana ja ei-toivotut käyttäytymiset kuten aggressiiviisuus vähenivät.

Henry et al., 2012

Mitäs me perfektionistit?

En vaadi täydellisyyttä. Ja sen huomaa. En vain jaksa viilata, viilata, viilata, hioa ja työstää. Heti kun käytös on sillä tasolla, ettei se niin kovin paljon häiritse, se kelpaa.

Ja niin se kelpaa muillekin. Yleensä neuvoa kysytään siinä vaiheessa, kun eväät on syöty. Kun naapurin neuvo ei enää toimi ja ongelma on niin ärsyttävä ettei kehtaa lenkillä käydä. Ja toisaalta koulutus lopetetaan heti kun on päästy siedettävälle tasolle.

Joku harva jaksaa ja viitsii harjoitella kolmesti päivässä vuoden ajan. 99 % ei jaksa. Eikä siinä mitään. Se on ihmisluonto.

Toisia jaksaa kiinnostaa se täydellinen perusasento vuodesta toiseen. Toisten mielestä maailmassa on tärkeämpiäkin asioita. Ihailen suuresti niitä, joilla riittää energiaa ja jotka rakentavat eläimistään täydellisyyttä päivästä toiseen.

Mikä sinua eläinten kouluttamisessa motivoi?

Motivaatio imppaamiseen yhtä suuri kuin syömiseen?

Imppaaminen on hankala käytösongelma. Moni painii ongelman kanssa löytämättä ratkaisua, joka parantaisi hevosen oloa.Toisaalta imppaamisen mekaaninen estäminen esim. pannan avulla lisää hevosen stressiä, ja taas toisaalta imppaamisen jatkuminen voi aiheuttaa ähkyä tai jatkuvia kipuja leuoissa. Molemmat vaihtoehdot ovat huonoja.

Tutkijat halusivat testata, kuinka suuri motivaatio hevosella on imppaamiseen. Hevoset opetettiin painamaan nappia silloin, kun ne halusivat impata. Napin painamisella hevoset saivat esille vaakasuoran tason, jota vasten ne kykenivät imppaamaan.

Tutkimus osoitti, että hevoset olivat valmiita työskentelemään impatakseen yhtä paljon kuin syödäkseen väkirehua. Tämä on huolestuttavaa ja osoittaa ongelman vakavuuden.

Ongelman ratkomisessa tulisi vaikuttaa hevosen imppaamismotivaatioon, ei ainoastaan estää imppaamista mekaanisesti.

Helpommin sanottu kuin tehty.

Motivation for cribbing by horses, Houpt 2012.